Naprapatia, napravit=korjata, pathos=kipu. Vai miten se oli...?

Naprapatia on siis alunperin kehitetty korjaamaan kipua, pääasiassa manuaalisin eli käsin tehtävin keinoin. Manuaalisella terapialla on edelleen suuri merkitys naprapaatin työssä, koska sillä pystytään parhaimmassa tapauksessa helpottamaan kivusta kärsivän asiakkaan oloa jo yhdellä hoitokerralla. Nykytietämyksen mukaan naprapaatin tulisi kuitenkin hallita muitakin taitoja kuin pelkästään manuaalinen käsittely. Asiakkaan kuunteleminen, ohjaus ja tukeminen ovat aivan yhtä tärkeässä osassa naprapaatin työtä kuin manuaalinen terapia. Unohtamatta tietysti harjoittelua ja fyysistä aktiivisuutta, joiden merkitystä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksessa ei voi sivuuttaa.

Seuraava "ikuisuus" kysymys askarruttaa varmasti monien mieltä: Onko naprapaatti pelkkä selän "niksauttaja"? Suora vastaukseni: Ei ole. No kannattaako naprapaatin vastaanotolle mennä, jos ei mikään paikka ole varsinaisesti kipeä? Jos asetellaan asia näin päin: Kannattaako hammaslääkärissä käydä säännöllisesti, jos ei ole hammassärkyä? No, jokainen voi itse päätellä vastauksen. Eli pointti tässä asiassa on se, että kukaan meistä ei pysty todennäköisesti ennustamaan tulevaa selkäkipua. Asiaa tunteva ammattilainen voi kuitenkin jo nähdä kehon toiminnasta sellaisia asioita, jotka voivat ennustaa tulevia ongelmia. Tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutus olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa ja kustannustehokkaampaa, jos tiettyihin asioihin pystyttäisiin vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi esimerkiksi lisäämällä tietynlaista liikuntaa tai tekemällä tietyn tyyppisiä harjoitteita.

Millaisiin asioihin naprapaatin vastaanotolla voidaan kiinnittää huomiota?

Jos asiakkaalla on ollut jo pidempään esimerkiksi jonkinlaista jumin tai jäykkyyden tunnetta kehossa, se voi olla signaali että nyt asioille olisi jo hyvä tehdä jotain. Jos joka aamu sukkien ja kenkien jalkaan laittaminen tuntuu vaivalloiselta, niska-hartiaseutu jumittaa päivittäin ja kädet puutuvat öisin, niin silloin olisi jo viimeistään lähdettävä etsimään näille asioille selittäviä tekijöitä.

Kannattaako meidän kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin kuten ryhtiin ja sen korjaamiseen? Ensinnäkin hyvää ja optimaalista ryhtiä on täysin mahdoton määritellä, koska se on jokaisella yksilöllinen. Lisäksi ryhti muuttuu aina sen mukaan mitä milloinkin teemme. Tämän vuoksi ryhdin arviointi henkilön ollessa paikallaan on melko arveluttavaa ja epäluotettavaa. Sen sijaan, että keskittyisimme henkilön ominaisuuksiin meidä tulisi kiinnittää huomiota henkilön tapaan käyttää kehoaan. Vältelläänkö tai varotaanko jotain liikettä tai liikkumista tai liikutaanko ylipäätään riittävävästi ja henkilölle itselleen sopivalla tavalla. Lisäksi on olemassa kuitenkin asioita joita vastaanotolla pystymme arvioimaan ja tarpeen vaatiessa korjaamaan:

Työntyykö pää huomattavasti eteen suhteessa hartioihin ja liikkuuko kaularanka symmetrisesti eteen, taakse, sivuille ja kiertoon? Jos pään asento on huomattavasti etupainotteinen suhteessa hartioihin ja kaularangan liikkuvuudessa on selkeitä puutteita tai puolieroja, nämä asiat voivat altistaa niska-hartiakivuille, leukanivelen ongelmille ja päänsäryille sekä huimaukselle. Kaularangalle löytyy paljon erilaisia helppoja harjoitteita, joilla ongelmat voidaan korjata. Siis vahvistamalla kaularangan lihaksistoa ja parantamalla niskan liikkuvuutta voidaan ennaltaehkäistä pahempia niska-hartiakipuja.

Onko asiakkaalla ongelmia selän asennon hahmottamisessa esimerkiksi liikkeen aikana tai paikallaan seistessä? Selän asennon hahmottaminen tai sen puute voi altistaa tuleville alaselkäkivuille. Tällöin puhutaan ns. liikekontrollin häiriöstä. Onneksi selän asennon hahmottamiseen ja niin sanotun liikekontrollin parantamiseen on olemassa hyviä harjoitteita, joilla ongelma saadaan korjattua jo ennen kipujen syntymistä. Eli harjoitellaan selän hallintaa esimerkiksi yksinkertaisten liikkeiden aikana.

Aiheuttaako paidan päälle pukeminen tai tavaroiden ottaminen ylähyllyltä haasteita? Olkanivelten tulisi liikkua moneen suuntaan vaivattomasti, jos esimerkiksi käden nostamisessa etu- tai sivukautta ylös on rajoitteita, voi se altistaa tuleville olkapään kiputiloille. Silloin voimme ottaa avuksi olkapään liikkuvuutta parantavia harjoitteita ja vahvistaa olkanivelen ympärille kiinnittyviä lihaksia. 

Ja kaiken kaikkiaan pystyn vastaanotolla arvioimaan asiakkaan arjen kuormitustekijöitä ja ottamaan niihin kantaa.

Nämä edellä mainitut ovat siis vain esimerkkejä siitä, millaisia asioita kehon toiminnassa pystymme arvioimaan vastaanotolla ja kiinnittämään niihin riittävästi huomiota.

Jos minulta kysytään, niin naprapaatin vastaanotolla kannattaa ilman muuta tulla käymään vaikkei olisi mitään varsinaista kipua tai muuta oiretta. Jokainen tekee tietysti valintansa itse. Oireetonta henkilöä pystyn auttamaan siis vähintään seuraavilla tavoilla:

• liikkumisen ja nivelten liikkuvuuden arviointi
• lihastasapainon ja lihasvoiman kartoitus
• pehmytkudosten tilan arviointi
• henkilökohtaisen harjoitusohjelman suunnittelu ja ohjaus
• oman mielekkään liikuntamuodon löytäminen

Jos kaipaat siis apua liikkumiseen, harjoitteluun ja tuki- ja liikuntaelimistön tilanteeseen liittyen, niin varaa aika vastaanotolle.

Ossi Häkkinen, naprapaatti ja personal trainer-opiskelija